Asukastutkimus Tampereen kaupunkilaisille

Tampereen kaupunki on uudistamassa osallisuusmalliaan ja tämän hankkeen yhdeksi esimateriaaliksi kaupunki halusi kartoittaa alkuvuodesta kuntalaisten mielipiteitä, sekä ideoita, miten asukkaiden osallistumisen, vaikuttamisen ja kumppanuuden tapoja voisi kehittää. (Haapala, 2019.)

Valmentajamme Tirri vinkkasi meille tällaisesta projektimahdollisuudesta, josta Maria Eskola heti lähti kontaktoimaan asiakasta. Mielenkiintoisen projektin saimme sovittua yhteistyössä Tanja Koivumäen kanssa, joka toimii Tampereen kaupungin osallisuuden vahvistamisen parissa kehityspäällikkönä. Neuvottelimme kaupungilla tehtävistä asukashaastatteluista, aineiston yhteenvedosta, aikataulusta ja hinnasta.

Projekti oli meille erittäin mieluinen ja sopiva jatkumo Pirkanmaa 2021-haastatteluiden perään. Tuntuu onnekkaalle, kun on päässyt nyt jo toistamiseen tekemään töitä näinkin isolle ja hyvälle yhteistyökumppanille, ja ennen kaikkea mieluisan aiheen parissa. Saimme taas syvennettyä omaa osaamistamme haastattelutekniikoissa, kysymysten asettelussa, sekä aineiston analysoinnissa. Järjestimme haastattelupaikat ja perehdytimme haastattelujen toteutukseen mukaan tiimistämme myös Ida Harjun, Jasmiina Servon, sekä Susanna Leinosen.

Kesäkahvila TÖNÖnkin tiskin takaa tuttu tehoviisikko aikaansaavia naisia keräsi reilun 250 asukashaastattelua kaupungilla parissa viikossa, vaikka projektin aloitus pistettiin pystyyn melko nopealla aikataululla jo valmiiksi tiiviitä kalentereita myötäillen. Haastattelupaikoiksi valikoimme paikat, joissa tavoittaisimme mahdollisimman paljon ja laajalla otannalla kaupungin asukkaita. Parin viikon aikana meitä tapasi pääkirjasto Metsossa, Särkänniemessä järjestetyssä Lasten päivässä, Tamperetalolla, sekä keskustassa kaduilla ja keskustorilla. Lisäksi kaupungin nettisivuilla oli mahdollista osallistua samaan kyseen sähköisesti. Onlinen kautta vastauksia tuli n. 135 kpl, sekä n. 35 kpl vastauksia saimme lähitoreilta paperiseen kyselyyn.

Palvelumuotoilu on jännä ala, koska sitä voidaan hyödyntää hyvin monessa eri tilanteessa. Myös haastatteluissa nousi iloksemme parikin kertaa esiin, että palvelumuotoilun keinot voisivat olla asukkaidenkin mielestä toimiva vaihtoehto kaupungin palveluiden tai kuntalaisten osallistumismahdollisuuksen kehittämisessä. Jäämme innolla odottamaan, miten kaupunki hyödyntää tämän aineiston ja kuinka tulevaisuudessa tamperelaiset pääsevät yhä paremmin osaksi kaupungin kehittämistä. Toistaiseksi suuri kiitos tehotiimillemme, Tanja Koivumäelle kiinnostavasta projektista ja kaikille yli neljällesadalle tutkimukseen osallistuneelle!

 

Särkänniemestä löytyi myös karvakorva vastaamaan haastattelun kysymyksiin. Tai no, tyytyi hiljaa myhäilemiseen ja silitysten vastaanottoon.

Jonsu, Eventa 5.0

LÄHTEET

Haapala, M. 15.2.2019. Vaikuta ja vastaa kyselyyn, miten osallistumista pitäisi kehittää Tampereella. Luettu: 19.2.2019
https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/tiedotteet/2019/02/15022019_2.html

Meillä on ratkaisu

Meillä on ratkaisu

Vuosi 2019 on Eventalle ratkaisujen vuosi. Olemme kiteyttäneet liiketoimintaamme ja meillä on iso halu tehdä yhä enemmän ratkaisuja asiakkaille. Eventassa on 14 tiimiläistä, joilla on monipuolista osaamista, laajat verkostot ja tuoreita näkökulmia.

Ratkaisussa keskustelemme aluksi asiakkaan kanssa, mitä halutaan ratkaista. Tämän jälkeen tiimimme vastaa annettuun haasteeseen 12 tunnin aikana. 12 tunnissa innovoimme yritykselle juuri heidän kaipaamiaan ratkaisuja. Innovaatio on osaamisesta syntynyt kilpailuetu, joka hyödyttää liiketoimintaa. Innovaatio voi olla esimerkiksi uusi liiketoimintamalli, arvoketju tai -verkosto, työtapa, organisaatio- tai johtamismalli. (Kivelä 2017.)

Innovaatioprosessi alkaa divergentillä toiminnalla. Tämä tarkoittaa uuden etsimistä, uusien ajattelutapojen, toiminnan ja olemisen synnyttämistä. Divergenttiä toimintaa pidetäänkin usein innovatiivisena tarkoituksenaan uuden synnyttäminen. Puolestaan konvergentti toiminta on kokoavaa työvaihetta. Tämä tarkoittaa idean hiomista paremmaksi tai selkeämmäksi. Konvergentti toiminta on konservatiivisempi näkökulma. Tällöin pitäydytään vanhassa, jota parannellaan. Uusien, hyvien ideoiden synnyttämiseen tarvitaan sekä divergenttejä että konvergentteja työvaiheita. (Kivelä 2017.) Hyödynnämme sekä divergenttiä että konvergenttia toimintaa ratkaisuissa.

12 tunnin jälkeen esittelemme yritykselle tekemämme ratkaisun, jonka jälkeen asiakas saa ratkaisumme vapaaseen käyttöön. Palvelun hinta perustuu yhdessä sovittuun tyytyväisyysasteikkoon. Ratkaisun jälkeen on mahdollista sopia ratkaisun käytännön toteutuksesta. Eventan asiakkaita ratkaisujen tiimoilta ovat muun muassa PiippuTaito Oy, Taitokaari, Connection House sekä Tampereen steinerkoulun lukio. Ratkaisussa autamme asiakasta löytämään luovia ja kustannustehokkaita ratkaisuja.

Haluaako organisaatiosi olla seuraava innovatiivinen menestystarina? Ota meihin yhteyttä, sillä meillä on ratkaisu. Yksi innovaatio johtaa helposti toiseen (Inno-Vointi).

 

– Jasmiina Servo / Eventa 5.0

 

Lähteet

 

Inno-Vointi. N.d. Mitä ovat innovaatiot ja innovointi. Luettu 30.1.2019.  http://www.inno-vointi.fi/fi/innovoinnin-periaatteet/innovaatio-ja-innovointi-myos-julkisella-sektorilla

Kivelä, M. 2017. Innovointi. Luento. Innovointikurssin luentokerta 24.10.2017. Tampereen ammattikorkeakoulu: Tampere.

Joulutonttuilua K-Citymarket Pirkkalassa

Joulutonttuilua K-Citymarket Pirkkalassa

Joulun alla monella alalla kauppa käy kiivaimmillaan, mikä on näin yrittäjäopiskelijoillekin merkittävä sesonki ajatellen jouluun liittyviä palveluita tai tuotteita. Kauteen on hyvä valmistautua jo toki ennen varsinaisen sesongin alkua. Eventassa taoimme joulun ja uudenvuoden sesonkien kuumaa rautaa muun muassa lahjapaketointipisteellä tonttuilun merkeissä, sekä rakettimyynnissä Helsingissä.

Marraskuussa sain vinkkiä, että Pirkkalan Cittarissa olisi pätevistä joulutontuista pulaa. Asiakkaan kontaktoinnin ja yhteistyöstä sopimisen jälkeen sain aika vapaat kädet suunnitella paketointipalvelun toteutuksen. Tavaratalon johtajan hommaksi jäi vastata muutamiin tarkentaviin kysymyksiin ja kommentoida suunniteltuja paketointipisteen aukioloaikoja. Tiimiläisilleni organisoin työvuorojen toteutuksen ja opastin tontut paketoinnin saloihin. Yhteistyömme K-Citymarket Pirkkalan kanssa sujui mainiosti ja oli mukava suunnitella, sekä toteuttaa tällaista pientä jouluilon projektia. Kassoilla kävi kauppa ja kiivain sesonki paketointipisteellämme oli oletuksemme mukaan aattoa edeltäneenä viikonloppuna.

Kaupan liiton mukaan kellojen ja korujen sekä kirjojen joulukuun myynti on noin 120 prosenttia suurempaa kuin muina kuukausina keskimäärin. Myös kodintekniikka (+62 %) sekä lelut, pelit, lahjatavarat ja askartelutarvikkeet (+49 %) käyvät kaupaksi joulukuussa selkeästi muuta vuotta paremmin (Kaupan liitto 2018). Sama linja näkyi paketointipisteellämme erityisesti lelujen, pelien, kirjojen ja elektroniikkatuotteiden paketointimäärissä. Vanhemmalle joulukansalle varma lahjaidea näyttäisi olevan lämmin sukkapari, suklaata ja kirja. Paketoinnin yhteydessä asiakkaiden kanssa jutustellessa kävi myös hyvin ilmi joulun olevan nimenomaan lasten juhla ja saimmekin kuulla monia hauskoja jouluun liittyviä tarinoita. Tonttulakit on laitettu nyt vuosilomalle, mutta ehkä palaamme paketoinnin äärelle taas ensi talvena.

Kiitos onnistuneesta yhteistyöstä K-Citymarket Pirkkala!

Kuvassa tonttuina Jonsu, Tuomas ja Ida

– Jonsu, Eventa 5.0

LÄHTEET:

https://kauppa.fi/ajankohtaista/tiedotteet/joulukaupan_eurot_keraetaeaen_joulukuussa_vaikka_black_friday_kasvattaa_marraskuun_myyntiae_26783

Uuden vuoden lupauksia

Uuden vuoden lupauksia

Tiimissämme on viime vuoden lopulla laadittu yhdessä tavoitteita uudelle vuodelle. Tällä viikolla laadin hallituksen varapuheenjohtajan asemassa yhdessä muun hallituksen kanssa yrityksellemme Eventalle tavoitteita. Kummankin laatimissa tavoitteissa nousi esille voimakkaasti suoraan puhuminen.

Hallituksen kanssa aiomme esitellä ensi viikon maanantaina uudet tavoitteet. Haluamme saada aikaiseksi dialogia, jossa esitetään eri mielipiteitä, ihmiset uskaltavat näyttää tunteita ja puolustaa mielipiteitään.  Jokainen saa huutaa kaiken ulos ennen päätöksen tekoa, eikä kenenkään tarvitse olla samaa mieltä. Tämän jälkeen tehdään päätös ja pysytään siinä. Tarkoitus on aloittaa suoraan puhuminen käytännön kautta ja toisaalta päätöksenteon jälkeen haluamme nähdä sitoutumista.

Mikä sitten tekee vaikeata suoraan puhumisesta? Meidät on kasvatettu jo lapsesta lähtien olemaan kilttejä, mutta mitä kilttinä oleminen edes tarkoittaa käytännössä? Kaikki tietävät, että ei saa kiusata, eikä lyödä. Pitäisikö tehdä jotain muuta ollakseen kiltti? Pelkästään saman perheen sisällä kahdelle eri aikuiselle kiltteys voi tarkoittaa eri asioita. Lapselle tulisikin kertoa tarkemmin, miten hänen odotetaan käyttäytyvän. Kiltteydellä voidaan tarkoittaa aikuisen tahtoon taipumista. Onko se ylipäätään asia, jota lapselta on hyvä toivoa? (Yle 2018.)

Kiltiksi kasvattaminen saattaa tehdä meille erittäin vaikeaksi puhua suoraan tiimissä. Jos meitä ei ole ohjattu olemaan kiltti kotona, viimeistään päivähoidossa tai koulussa niin on käynyt. Koitamme kovasti kasvaa ulos siitä, mihin meidät on kasvatettu ja toimia eri tavalla.  Kulttuuriperimällämme selittyisi eri puolella maailmaa olevien tiimiakatemioiden erot. Ei Espanjassa pelätä puhua suoraan.  Siellä myös lapset todella saavat näkyä ja kuulua.

Kuusivuotiaasta Leo Dziokista tuli oma esikuvani täksi vuodeksi. Näin hänen haastattelunsa Yle Porin julkaisemassa videossa Facebookissa. Leo kertoo päivistä, joina hän kiltti. Hänellä on kuitenkin kolme päivää viikossa, jolloin hän ei ole kiltti. Hänen mukaansa ei aina tarvitse olla kiltti, jotta saa myös tehdä jotain, mitä itse haluaa. (Yle Pori 2018.) Mielestäni Leo on asian ytimessä. Lupaan olla tänä vuonna vähemmän kiltti. Opetellaan koko tiiminä olemaan vähemmän kilttejä ja puhumaan suoraan toisillemme.

 

Vähemmän kilttiä vuotta toivottaa,

Jasmiina Servo / Eventa 5.0

 

LÄHTEET

Yle. 2018. ”Pystyn olemaan kiltti viisi tai kymmenen tuntia” – Katso videolta, millaisia paineita joulupukki lapsille aiheuttaa. Julkaistu 22.12.2018. Luettu 11.1.2019. https://yle.fi/uutiset/3-10562184?fbclid=IwAR2bpCw3tsX_CzGJQbfjh-IeypajfaR2jxkHtuFFP3OErxPrzX6O7cBpvwA

 

Yle Pori. 2018. Tarvitseeko aina olla kiltti. Julkaistu 22.12.2018. Nähty 11.1.2019. https://web.facebook.com/ylepori/videos/2310871722500891/

Älypuhelin vs. keskittymiskyky: tilanne 1-0

Älypuhelin vs. keskittymiskyky: tilanne 1-0

Joko olet kuullut suositusta ajanhallintatekniikasta pomodorosta? Sen suosio on lähiaikoina kasvanut muoti-ilmiön lailla. Hesari kirjoitti pomodorosta juuri tässä kuussa otsikolla ““En räplää puhelinta vartin välein vaan oikeasti keskityn” – Pomodoro ajanhallintatekniikka on ilmiö, joka mullisti Laura Pullisen tavan työskennellä”. Pomodoron tekniikka on selkeä, tee työtä keskittyneesti 25 minuutin jaksoissa. Jaksot aikataulutetaan munakellolla, ja ennen kellon soimista, ote tehtävästä työstä ei saa herpaantua. Hyvät ohjeet pomodoroon löydät täältä: https://duunitori.fi/tyoelama/pomodoro-tekniikka/. Olen itsekin kokeillut pomodoroa ja todennut tämän toimivaksi tekniikaksi.

Pomodoron hehkutus ja toimivuus saa minut kuitenkin huolestuneesti kysymään: minne katosi keskittymiskyky? Hesarin otsikkokin tuo esiin nykyisen normin, että puhelinta räplätään koko ajan. Onko tosiaan niin, että pystymme keskittymään vain 25 minuuttia kerrallaan? Onko totaalisen vanhanaikaista ja utopistista ajatella, että kännykkää räplätään työpäivän ajan vain kolmesti – aamukahvitauolla, lounastauolla ja iltapäiväkahvitauolla? Tätä kirjoittaessani tuntuu kuin olisin vanha mummo, joka ihmettelee miten hyvin asiat ennen vanhaan toimivat. En kuitenkaan halua vain tuomita ja ihmetellä, vaan saada niin itseni kuin sinutkin pohtimaan keskittymiskykyyn vaikuttavia asioita.

Kuinka nopeasti odotat, että sinun viesteihin tai puheluihin vastataan? Mitä vaadit itseltäsi – kuinka pian sinun itsesi pitää vastata viesteihin ja puheluihin? Miten kiire ja hektisyys vaikuttavat keskittymiskykyyn? Onko viesteihin oikeasti pakko vastata heti? Vai onko tärkeämpää keskittyä meneillään olevaan asiaan ja vastata hieman myöhemmin? Miten ylipäätään keskittymiskykyä voisi parantaa?

Keskittymiskykyä pohti: Maria Eskola

 

Lähteet: Helsingin Sanomat. 2018. “En räplää puhelinta vartin välein vaan oikeasti keskityn” – Pomodoro ajanhallintatekniikka on ilmiö, joka mullisti Laura Pullisen tavan työskennellä. Julkaistu 8.12.2018. Luettu 15.12.2018. https://www.hs.fi/ura/art-2000005925046.html?share=91cf22edfbd8d0ed5d4193a6f89f11ef