Meillä on ratkaisu

Meillä on ratkaisu

Vuosi 2019 on Eventalle ratkaisujen vuosi. Olemme kiteyttäneet liiketoimintaamme ja meillä on iso halu tehdä yhä enemmän ratkaisuja asiakkaille. Eventassa on 14 tiimiläistä, joilla on monipuolista osaamista, laajat verkostot ja tuoreita näkökulmia.

Ratkaisussa keskustelemme aluksi asiakkaan kanssa, mitä halutaan ratkaista. Tämän jälkeen tiimimme vastaa annettuun haasteeseen 12 tunnin aikana. 12 tunnissa innovoimme yritykselle juuri heidän kaipaamiaan ratkaisuja. Innovaatio on osaamisesta syntynyt kilpailuetu, joka hyödyttää liiketoimintaa. Innovaatio voi olla esimerkiksi uusi liiketoimintamalli, arvoketju tai -verkosto, työtapa, organisaatio- tai johtamismalli. (Kivelä 2017.)

Innovaatioprosessi alkaa divergentillä toiminnalla. Tämä tarkoittaa uuden etsimistä, uusien ajattelutapojen, toiminnan ja olemisen synnyttämistä. Divergenttiä toimintaa pidetäänkin usein innovatiivisena tarkoituksenaan uuden synnyttäminen. Puolestaan konvergentti toiminta on kokoavaa työvaihetta. Tämä tarkoittaa idean hiomista paremmaksi tai selkeämmäksi. Konvergentti toiminta on konservatiivisempi näkökulma. Tällöin pitäydytään vanhassa, jota parannellaan. Uusien, hyvien ideoiden synnyttämiseen tarvitaan sekä divergenttejä että konvergentteja työvaiheita. (Kivelä 2017.) Hyödynnämme sekä divergenttiä että konvergenttia toimintaa ratkaisuissa.

12 tunnin jälkeen esittelemme yritykselle tekemämme ratkaisun, jonka jälkeen asiakas saa ratkaisumme vapaaseen käyttöön. Palvelun hinta perustuu yhdessä sovittuun tyytyväisyysasteikkoon. Ratkaisun jälkeen on mahdollista sopia ratkaisun käytännön toteutuksesta. Eventan asiakkaita ratkaisujen tiimoilta ovat muun muassa PiippuTaito Oy, Taitokaari, Connection House sekä Tampereen steinerkoulun lukio. Ratkaisussa autamme asiakasta löytämään luovia ja kustannustehokkaita ratkaisuja.

Haluaako organisaatiosi olla seuraava innovatiivinen menestystarina? Ota meihin yhteyttä, sillä meillä on ratkaisu. Yksi innovaatio johtaa helposti toiseen (Inno-Vointi).

 

– Jasmiina Servo / Eventa 5.0

 

Lähteet

 

Inno-Vointi. N.d. Mitä ovat innovaatiot ja innovointi. Luettu 30.1.2019.  http://www.inno-vointi.fi/fi/innovoinnin-periaatteet/innovaatio-ja-innovointi-myos-julkisella-sektorilla

Kivelä, M. 2017. Innovointi. Luento. Innovointikurssin luentokerta 24.10.2017. Tampereen ammattikorkeakoulu: Tampere.

Joulutonttuilua K-Citymarket Pirkkalassa

Joulutonttuilua K-Citymarket Pirkkalassa

Joulun alla monella alalla kauppa käy kiivaimmillaan, mikä on näin yrittäjäopiskelijoillekin merkittävä sesonki ajatellen jouluun liittyviä palveluita tai tuotteita. Kauteen on hyvä valmistautua jo toki ennen varsinaisen sesongin alkua. Eventassa taoimme joulun ja uudenvuoden sesonkien kuumaa rautaa muun muassa lahjapaketointipisteellä tonttuilun merkeissä, sekä rakettimyynnissä Helsingissä.

Marraskuussa sain vinkkiä, että Pirkkalan Cittarissa olisi pätevistä joulutontuista pulaa. Asiakkaan kontaktoinnin ja yhteistyöstä sopimisen jälkeen sain aika vapaat kädet suunnitella paketointipalvelun toteutuksen. Tavaratalon johtajan hommaksi jäi vastata muutamiin tarkentaviin kysymyksiin ja kommentoida suunniteltuja paketointipisteen aukioloaikoja. Tiimiläisilleni organisoin työvuorojen toteutuksen ja opastin tontut paketoinnin saloihin. Yhteistyömme K-Citymarket Pirkkalan kanssa sujui mainiosti ja oli mukava suunnitella, sekä toteuttaa tällaista pientä jouluilon projektia. Kassoilla kävi kauppa ja kiivain sesonki paketointipisteellämme oli oletuksemme mukaan aattoa edeltäneenä viikonloppuna.

Kaupan liiton mukaan kellojen ja korujen sekä kirjojen joulukuun myynti on noin 120 prosenttia suurempaa kuin muina kuukausina keskimäärin. Myös kodintekniikka (+62 %) sekä lelut, pelit, lahjatavarat ja askartelutarvikkeet (+49 %) käyvät kaupaksi joulukuussa selkeästi muuta vuotta paremmin (Kaupan liitto 2018). Sama linja näkyi paketointipisteellämme erityisesti lelujen, pelien, kirjojen ja elektroniikkatuotteiden paketointimäärissä. Vanhemmalle joulukansalle varma lahjaidea näyttäisi olevan lämmin sukkapari, suklaata ja kirja. Paketoinnin yhteydessä asiakkaiden kanssa jutustellessa kävi myös hyvin ilmi joulun olevan nimenomaan lasten juhla ja saimmekin kuulla monia hauskoja jouluun liittyviä tarinoita. Tonttulakit on laitettu nyt vuosilomalle, mutta ehkä palaamme paketoinnin äärelle taas ensi talvena.

Kiitos onnistuneesta yhteistyöstä K-Citymarket Pirkkala!

Kuvassa tonttuina Jonsu, Tuomas ja Ida

– Jonsu, Eventa 5.0

LÄHTEET:

https://kauppa.fi/ajankohtaista/tiedotteet/joulukaupan_eurot_keraetaeaen_joulukuussa_vaikka_black_friday_kasvattaa_marraskuun_myyntiae_26783

Uuden vuoden lupauksia

Uuden vuoden lupauksia

Tiimissämme on viime vuoden lopulla laadittu yhdessä tavoitteita uudelle vuodelle. Tällä viikolla laadin hallituksen varapuheenjohtajan asemassa yhdessä muun hallituksen kanssa yrityksellemme Eventalle tavoitteita. Kummankin laatimissa tavoitteissa nousi esille voimakkaasti suoraan puhuminen.

Hallituksen kanssa aiomme esitellä ensi viikon maanantaina uudet tavoitteet. Haluamme saada aikaiseksi dialogia, jossa esitetään eri mielipiteitä, ihmiset uskaltavat näyttää tunteita ja puolustaa mielipiteitään.  Jokainen saa huutaa kaiken ulos ennen päätöksen tekoa, eikä kenenkään tarvitse olla samaa mieltä. Tämän jälkeen tehdään päätös ja pysytään siinä. Tarkoitus on aloittaa suoraan puhuminen käytännön kautta ja toisaalta päätöksenteon jälkeen haluamme nähdä sitoutumista.

Mikä sitten tekee vaikeata suoraan puhumisesta? Meidät on kasvatettu jo lapsesta lähtien olemaan kilttejä, mutta mitä kilttinä oleminen edes tarkoittaa käytännössä? Kaikki tietävät, että ei saa kiusata, eikä lyödä. Pitäisikö tehdä jotain muuta ollakseen kiltti? Pelkästään saman perheen sisällä kahdelle eri aikuiselle kiltteys voi tarkoittaa eri asioita. Lapselle tulisikin kertoa tarkemmin, miten hänen odotetaan käyttäytyvän. Kiltteydellä voidaan tarkoittaa aikuisen tahtoon taipumista. Onko se ylipäätään asia, jota lapselta on hyvä toivoa? (Yle 2018.)

Kiltiksi kasvattaminen saattaa tehdä meille erittäin vaikeaksi puhua suoraan tiimissä. Jos meitä ei ole ohjattu olemaan kiltti kotona, viimeistään päivähoidossa tai koulussa niin on käynyt. Koitamme kovasti kasvaa ulos siitä, mihin meidät on kasvatettu ja toimia eri tavalla.  Kulttuuriperimällämme selittyisi eri puolella maailmaa olevien tiimiakatemioiden erot. Ei Espanjassa pelätä puhua suoraan.  Siellä myös lapset todella saavat näkyä ja kuulua.

Kuusivuotiaasta Leo Dziokista tuli oma esikuvani täksi vuodeksi. Näin hänen haastattelunsa Yle Porin julkaisemassa videossa Facebookissa. Leo kertoo päivistä, joina hän kiltti. Hänellä on kuitenkin kolme päivää viikossa, jolloin hän ei ole kiltti. Hänen mukaansa ei aina tarvitse olla kiltti, jotta saa myös tehdä jotain, mitä itse haluaa. (Yle Pori 2018.) Mielestäni Leo on asian ytimessä. Lupaan olla tänä vuonna vähemmän kiltti. Opetellaan koko tiiminä olemaan vähemmän kilttejä ja puhumaan suoraan toisillemme.

 

Vähemmän kilttiä vuotta toivottaa,

Jasmiina Servo / Eventa 5.0

 

LÄHTEET

Yle. 2018. ”Pystyn olemaan kiltti viisi tai kymmenen tuntia” – Katso videolta, millaisia paineita joulupukki lapsille aiheuttaa. Julkaistu 22.12.2018. Luettu 11.1.2019. https://yle.fi/uutiset/3-10562184?fbclid=IwAR2bpCw3tsX_CzGJQbfjh-IeypajfaR2jxkHtuFFP3OErxPrzX6O7cBpvwA

 

Yle Pori. 2018. Tarvitseeko aina olla kiltti. Julkaistu 22.12.2018. Nähty 11.1.2019. https://web.facebook.com/ylepori/videos/2310871722500891/

Älypuhelin vs. keskittymiskyky: tilanne 1-0

Älypuhelin vs. keskittymiskyky: tilanne 1-0

Joko olet kuullut suositusta ajanhallintatekniikasta pomodorosta? Sen suosio on lähiaikoina kasvanut muoti-ilmiön lailla. Hesari kirjoitti pomodorosta juuri tässä kuussa otsikolla ““En räplää puhelinta vartin välein vaan oikeasti keskityn” – Pomodoro ajanhallintatekniikka on ilmiö, joka mullisti Laura Pullisen tavan työskennellä”. Pomodoron tekniikka on selkeä, tee työtä keskittyneesti 25 minuutin jaksoissa. Jaksot aikataulutetaan munakellolla, ja ennen kellon soimista, ote tehtävästä työstä ei saa herpaantua. Hyvät ohjeet pomodoroon löydät täältä: https://duunitori.fi/tyoelama/pomodoro-tekniikka/. Olen itsekin kokeillut pomodoroa ja todennut tämän toimivaksi tekniikaksi.

Pomodoron hehkutus ja toimivuus saa minut kuitenkin huolestuneesti kysymään: minne katosi keskittymiskyky? Hesarin otsikkokin tuo esiin nykyisen normin, että puhelinta räplätään koko ajan. Onko tosiaan niin, että pystymme keskittymään vain 25 minuuttia kerrallaan? Onko totaalisen vanhanaikaista ja utopistista ajatella, että kännykkää räplätään työpäivän ajan vain kolmesti – aamukahvitauolla, lounastauolla ja iltapäiväkahvitauolla? Tätä kirjoittaessani tuntuu kuin olisin vanha mummo, joka ihmettelee miten hyvin asiat ennen vanhaan toimivat. En kuitenkaan halua vain tuomita ja ihmetellä, vaan saada niin itseni kuin sinutkin pohtimaan keskittymiskykyyn vaikuttavia asioita.

Kuinka nopeasti odotat, että sinun viesteihin tai puheluihin vastataan? Mitä vaadit itseltäsi – kuinka pian sinun itsesi pitää vastata viesteihin ja puheluihin? Miten kiire ja hektisyys vaikuttavat keskittymiskykyyn? Onko viesteihin oikeasti pakko vastata heti? Vai onko tärkeämpää keskittyä meneillään olevaan asiaan ja vastata hieman myöhemmin? Miten ylipäätään keskittymiskykyä voisi parantaa?

Keskittymiskykyä pohti: Maria Eskola

 

Lähteet: Helsingin Sanomat. 2018. “En räplää puhelinta vartin välein vaan oikeasti keskityn” – Pomodoro ajanhallintatekniikka on ilmiö, joka mullisti Laura Pullisen tavan työskennellä. Julkaistu 8.12.2018. Luettu 15.12.2018. https://www.hs.fi/ura/art-2000005925046.html?share=91cf22edfbd8d0ed5d4193a6f89f11ef

Puhutaan hetki fiiliskierroksesta

Puhutaan hetki fiiliskierroksesta

Eventassa on käsitelty paljon syksyn aikana aihetta fiiliskierros. Fiiliskierros käydään yleensä pajan alussa, jotta saadaan juteltua kuulumiset ja mielen päällä olevat askarruttavat asiat pois ennen yhteistä oppimishetkeä. Tiimistämme löytyy sekä fiiliskierrosta rakastavia että kyseenalaistavia persoonia. Onko fiiliskierros tarpeellinen? Jos on niin miksi? Miten vastaanottaa toisten tunteita? Tarttuvatko tunteet? Mitä tunteelle tai asialle pitäisi tehdä? Vai pitäisikö tehdä mitään?

Törmäsin taannoin Maaret Kallion kolumniin ”Kun kumppani tulee raskaan työpäivän jälkeen kotiin ja räjähtää, häntä kannattaa lähestyä tunteella” ja se todella sykähdytti. On helppo samaistua ihmiseen, joka purkaa läheiselleen ahdistustaan. Hän odottaa kuulevaa korvaa. Usein hän saa kuitenkin neuvoja ja vähättelyjä tullakseen samalla sivuutetuksi. Samaan aikaan on helppo samaistua toiseen osapuoleen, joka ahdistuu toisen tunteiden intensiteetistä ja alkaa jakelemaan neuvoja. Toinen yrittää ratkaista ongelman, eikä malta kuunnella ja kiinnostua. Tällöin ei tavoita tunnetta ja syntyy uusi ongelma. (Kallio 2018.)

Olemme puhuneet paljon tunteiden tarttumisesta. Miten vaikuttaa muuhun tiimiin, jos yksikin ihminen on fiiliskierroksella pahalla tuulella. Kokemukseen liittyy näkemyseroja. Osan mielestä fiiliskierros tulisi jättää pois, niin tunteissa vellominen ei jatkuisi. Toiset – kuten esimerkiksi minä  – ajattelen fiiliskierroksen olevan mahdollisuus tyhjentää pää muista ajatuksia ja keskittyä sen jälkeen olemaan syvästi dialogissa. Monesti pelkästään ääneen sanominen helpottaa ja dialogista pääsee tulemaan nopeammin syvälle luotaavaa, kun sille annetaan mahdollisuus.

Herkkänä ihmisenä tiedän kyllä, mitä tunteiden tarttuminen on. Lapsena tunnuin lukevani perheenjäsenteni ajatuksia ja aavistin monesti heidän tunteensa ennen kuin he olivat itsekään tietoisia niistä. Tämä on heijastunut myöhemmin ystävä- ja parisuhteisiin. Oman lapsen saamisen myötä omien tunteiden erottaminen muiden tunteista on kehittynyt valtavasti. Vaikka edelleen aavistan herkästi muiden tunteita ja fiiliksiä, en ota niitä omakseni antamasta empatiastani huolimatta. Tämä on harjoittelun tulosta. On helpompaa olla toiselle ihmiselle läsnä. Usein se on kaikki, mitä tarvitaan. Kyse on tunneyhteyden luomisesta (Kallio 2018).

Samaan aikaan arkisten tunteiden ja ajatusten jakaminen tuo meitä lähemmäs toisiamme ja opimme tuntemaan toisemme paremmin. Niin ryhmästä ihmisiä tulee perhe, parista pariskunta ja laumasta tiimi. Kaipaamme inhimillisiä pieniä kohtaamisia toistemme kanssa. Pienistä kohtaamisista ja empatiakyvystä syntyy liima toistemme välille. Vasta sitten olemme valmiita menemään yhdessä kohti suurempaa merkitystä.

Inhimillisesti,

Jasmiina Servo / Eventa 5.0

 

Lähde

Kallio, M. 2018. Kun kumppani tulee raskaan työpäivän jälkeen kotiin ja räjähtää, häntä kannattaa lähestyä tunteella. Julkaistu 21.11.2018. Päivitetty 21.11.2018. Luettu 13.12.2018. https://www.hs.fi/blogi/lujastilempea/art-2000005905379.html?fbclid=IwAR20fj1yZ4UKDugSdac92fuNQFY-cVmJ0h3jANjK5nR-PGLhs4cyzQ4QVKg